torstai 21. syyskuuta 2017

KESÄ VIERÄHTI SIIVILLÄ UUDESSA PIENESSÄ TALOSSANI

Kesä meni touhutessa, mutta nyt taas voi pikkuhiljaa rauhoittua syksyyn ja kertoilla samalla pienen talon kuulumisia.

Talo sai kesän aikana lopullisen värinsä eli mustikan ja kaiteet ovat valkoiset. Jotenkin itselleni tulee mieleen Suomi100, mutta mikäs sen paremmin sopisikaan:Suomi100 -hengessä moderni mummonmökki.





Lisäksi piha on laitettu ja muutamia kasvejakin olen jo istutellut; esim. kauniin nauhuksen, joka näyttää hyvin viihtyvän metsän ja piha-alueen rajalla. Keltainen kukinto sopii hyvin siniseen taustaan. Lisäksi sain ystäviltäni saniaisia, tuoksuvatukkaa, vuorikaunokkia, maahumalaa ja vuohenjuurta. Kaikkia en edes muista, mutta toivon, että hyvin talvehtisivat, ja keväällä toisivat oman värinsä pienen talon pihapiiriin. 









 Viereisellä kuvalla halusin kuvata sitä, miten hienosti haapa sopii ympäristöönsä. Talon takaa näkyy punainen haavan latva. Olen ihaillut maahan putoavaa punaista "mattoa" ja kesällä viehätti haavan lehtien mukava värisevä ääni. Toinen ihailemani puu pihapiirissäni on pihlaja. Tänä syksynä pihlajat ovat olleet täynnä marjoja ja ovat hyvin kauniita jo senkin vuoksi. Sain maistaa pihlajanmarjoista tehtyä hyytelöä, ja hyvää oli.








Pienen taloni lähimetsää, josta löytyy monia puulajeja; mäntyjä runsaasti, kuusia, haapoja, pihlajia ja koivuja ja onpa siellä pihapiirin laitamilla komea tuomikin, jonka huomasin vasta, kun se keväällä oli komeassa kukassa.