Mistä kaikki alkoi, miksi mummo ryhtyi
rakentamaan pientä taloa maalle ?
Kesällä ajaessani läpi kauniin Suomen syntyi
unelma, unelma pienestä talosta puutarhan keskellä. Mummonmökistä, jossa voisi tulevat
eläkepäivät viettää. Sopivan pieni ja toisaalta sopivalla tontilla, jossa
riittäisi sitä hyötyliikuntaa. Ajatus oli ja on saada aktiivinen ja yhdelle
ihmiselle (sekä kissalle ja koiralle ) sopiva talo maalle.
Mutta siltikin, ajatus tuntui hyvälle; oma, sopivan kokoinen talo keskellä puutarhaa. Talo, joka olisi puusta, ja mahdollisimman energiaomavarainen ja pieni.
Vanha talo oli osoittautunut liian suureksi lasten lähdettyä maailmalle, liian paljon suljettuja ovia. Olin jo muutaman vuoden elellyt yksin ja huomannut, että minulle riittää tupakeittiö, makuuhuone ja pesuhuone. Yritin päästä alle 50 neliöiseen, mutta 58 oli lopputulema, ja tonttikin löytyi vanhan talon vierestä, 0,5 ha.
Seuraavana olikin matka rakennustarkastajan luokse selvittämään, onko unelmallani siivet, voinko rakentaa pienen mummonmökkini. Tarvittiin suunnittelutarveratkaisu, koska tonttini ei ole asemakaava-alueella, ja tietenkin ne talon piirrustukset.
Syksy 2016 meni suunnitelmia ja rakennuslupapapereita laatiessa, mutta joulukuussa oli kaikki tarvittavat luvat, ja urakkasopimuskin oli allekirjoitettu Tehorakentatajat Törmälehto Oy:n kanssa; avaimet käteen urakka.
Aluksi merkittiin tulevan talon paikka maastoon.
Sen jälkeen kaadettiin puut rakennuspaikalta ja tulevan tien paikalta.

Ei kommentteja:
Lähetä kommentti